Seinäjoki KV

Viljami kävi päättämässä hyvin menneen näyttelyvuotensa Seinäjoen kansainvälisessä koiranäyttelyssä hyvin tuloksin. 17 uroksen joukosta poika saavutti tuloksen VAL ERI 3 SA PU4 :) Tähän olen hyvin tyytyväinen samoin kuin koko vuoteen. Laatuoarvosteluissa ei tänä vuonna ole tullut muuta kuin pelkkää ERI:ä. Lisäksi mukaan mahtui Keuruun ja Kokkolan sertit ja Kokkolassa valioituminen.
Piparin kanssa on keskitytty lähinnä tokoon. Ja sen lisäksi viime viikkona toipumaan masutaudista joka iski kuin salama kirkkaalta taivaalta lauantai-iltana. Sitä onkin tässä paranneltu koko viikko ja vasta tänään palattiin vähän edes treenailemaan. Nyt toivotaankin vain terveenä pysymistä ja treeni-intoa, jos vaikka maaliskuussa korkattaisiin möllitoko :)

Saamattomuuden huippu

Edellinen blogipäivitys oli sitten joskus heinäkuussa. Sen jälkeen onkin ollut kaikenlaista. Pian edellisen päivityksen jälkeen Pipari alkoi sairastella. Ruokahalu loppui kuin seinään, minkä laitoin aluksi sen piikkiin, että Viljami lähti kolmen päivän reisuun Kuopioon. Ei tullut ruokahalu kuitenkaan takaisin Viljamin myötä ja Pipru oli muutenkin jotenkin allapäin. Menimme eläinlääkäriin, jossa selvisi että tulehdusarvot olivat koholla. Lisäksi emättimestä tuli kellertävää eritettä, joten tytsy ultrattiin. Mitään viitteitä kohtutulehduksesta ei kuitenkaan onneksi ollut. Saimme antibioottikuurin ja lisäksi diagnoosin valeraskaudesta.
Kaiken kaikkiaan Pipari sairastelunsa aikana ultrattiin kolmesti, mutta kaikki kerrat puhtaita. Kaiken kaikkiaan söimme kahdet antibiootit ja kontrolliverikokeissa käytiin kolmesti. Viimeiselläkin kerralla tulehdusarvoja oli vielä vähän, mutta koska tyttö oli palannut normaaliksi omaksi itsekseen, ei kuuria enää jatkettu ja terveenä on luojan kiitos pysytty. Tuon sairastelun aikana tajusi taas, miten korvaamattoman tärkeä on tästäkin tytöstä tullut, Millään muulla ei ollut enää mitään väliä kunhan Pirre saadaan taas terveeksi.

Pipsu debytoi virallisissa näyttelykehissäkin loppukesästä ensimmäisen kerran. Tuloksista ei sitten sen enempää tarvitsisi puhua, oli nimittäin sellainenkin puusilmä tuomari tuolta vironmaalta. Arvostelun mukaan Piparilla on alas kiinnittynyt häntä! Täytyy sanoa että jos tuo on alas kiinnittynyt niin mikähän se ylöskiinnittynyt sitten on?

Niin ja mitä se Viljami teki Kuopiossa? Oli näyttelyreisulla Virpin ja Emilian kanssa. Tuomisina mukava jatko ERI putkeen, 2xSA ja lauantailta yllättäen VARACACIB, kaljuna totta kai :)

kuulumisia

Tää on suorastaan hävettävää, mie en muista päivitellä tätä blogia. Kevät oli ja meni ja kesäkin melkein jo. Viime päivityksessä Pipru oli ollut mulla kaks viikkoa, nyt se on jo 8 kuukautta.
Näyttelyrintamalla on tapahtunut kesän aikana. Viljamista tuli Kokkolan KV näyttelyssä tuore Suomen Muotovalio saatuaan viimeisen sertin kasvattajatuomari Tuula Prattilta. Ai että olin onnellinen että sain pojan valioksi just Tuulalta.
Piprukin on käynyt kaksi kertaa pentuluokassa. Tuurissa neidillä oli kuulemma niin hento luusto ja pieni pää, ettei saanut edes KP:tä. Kokkolassa sitten PEK2,KP, hävisi vain siskolleen :)
Piprun kanssa on kesän aikana treenattu hakua, ja nytkin ollaan ihan just lähdössä treenailemaan. Myös esineruudun saloja aletaan avata pikku hiljaa treenien yhteydessä nyt kun Kauhavalla on hyvä treeniporukka.
Huomenna päästään myös raunioille, joten toivottavasti muistan sen jälkeen päivitellä :)

Näyttelyä pitkästä aikaa

Pipari on nyt ollut mukana Kannuksessa kaksi viikkoa, ja reipas on tyttö ollut. Ensimmäisen viikon jälkeen haettiin ensimmäiset rokotukset, ja käytännön tunneillakin on jo oltu mukana. Kivasti neiti jo hapuilee perusasentoa ja istuu sekä menee maahan jo jotenkin. Myös seuraamista on eloitettu, mutta vielä hyvin hyvin vähän.
Viikonloppuna oltiin taas pitkästä aikaa näyttelyissä. Viljamin kanssa lähdettiin kera velipoika Peten matkaan puoli kuudelta Pekan pakulla, ja haettiin vielä kasvattaja Virpikin kyytiin. Kotoa lähtiessä lämpömittari näytti  -23, mutta kun kaarsimme Keuruun varuskuntakerhon pihaan, oli auton mittarissa -32. Onneksi oli sisätilat.
Vaikkakin hyvin ahtaat. Ensimmäistä kertaa en ollut itse Viljamin kanssa kehässä, vaan Virpi esitti pojan, ja hyvin esittikin, tuloksena NUO1, PU2 ja SERTI. Ai että olin onnellinen, taas ollaan vähän lähempänä unelman toteutumista.

Pipari

Paljon on muuttunut joulusta. Eilen meille muutti pieni sijoitustyttönen Frostbite's Pretty As A Picture, "Pipari". Viljamin kanssa on ollut kaikenlaista hankaluutta kun ei raukka tahdo toisiin koiriin sosiaalistua niin paljon, että ne eivät kiinnostaisi joka ikinen käytännöntunti ihan kauheasti. Tein siis itselleni hyvin vaikean päätöksen, että Viljami jää meille kotiin ihan tavalliseksi kotikoiraksi, jonka kanssa harrastan valjakkoa ja pientä tokojuttua kotioloissa, ja Pipari lähtee mukaani kannukseen opiskelemaan. Toiveissa olisi päästä tämän neidin kanssa pidemmälle kuin Viljamin kanssa olisin ikinä päässyt tuon "mökkihöperyyden" takia. Viljami ei pienenä juuri tavannut muita koiria siksi, ettei meillä päin kauheasti niitä ole, ja en arvannut, miten höperö se voi niiden kanssa olla. Onneksi sain tämän mahdollisuuden, vaikka tuntuukin ikävältä, että Viljami ei nyt enää ole koko ajan  mukana.
Piparin isä on harrastanut myös agilitya, ja ehkäpä tämän tyttösen kanssa tutustutaan siihenkin, viljami kun on rungoltaan siihen touhuun ihan liian raskas ja laiska :)